Määritelmä

Ilmapäästöindeksi lasketaan happamoittavista ja kasvihuonekaasujen sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ilmapäästöistä suhteuttamalla ne tuotannon tonnimäärään. Indeksin pohjavuotena on 1988. Erityyppiset päästöt on saatu yhteismitallisiksi käyttämällä kullekin aineelle määriteltyjä potentiaalikertoimia, jotka kuvaavat niiden ympäristövaikutusta referenssiaineeksi muutettuna.

Happamoittavia ilmapäästöjä kuvaavaan indeksiin on sisällytetty rikkipäästöt (SO₂:na, kerroin 1), typpiyhdisteiden päästöt (ilmoitetaan NO₂:na, muutettu SO₂:ksi, kertoimella 0,41) ja ammoniakkipäästöt (ilmoitetaan NH₃:na, muutettu SO₂:ksi, kertoimella 1,3). Kasvihuonekaasujen päästöjä kuvaavaan indeksiin on sisällytetty hiilidioksidin (CO₂, kerroin 1), metaanin (CH₄, muutettu CO₂:ksi kertoimella 21) ja typpioksiduulin ilmapäästöt (N₂O, muutettu CO₂:ksi kertoimella 310). Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ilmapäästöissä ei ole käytetty erillistä kerrointa, vaan päästöjen määrä ilmoitetaan eri hiilivetyjen yhteenlaskettuna tonnimääränä. *)

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten happamoittavia ilmapäästöjä kuvaava indeksi on laskenut vertailuvuodesta 1988 yli 80 %. Sama kehitys on ollut havaittavissa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöissä. Lasku on näiden aineiden osalta ollut yli 70 %. Vuosien omaehtoinen työ on siis tuottanut tulosta.

Kasvihuonekaasujen päästöjä on kemianteollisuudessa seurattu toimialakohtaisesti vuodesta 1999 lähtien. Tämä vuosi on valittu muista poiketen myös indeksin pohjavuodeksi. Kasvihuonekaasupäästöissä on ollut havaittavissa noin 20% lasku vertailuvuoteen verrattuna. Kemianteollisuuden kaikkien suorien kasvihuonekaasupäästöjen osuus koko Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä on alle 8 %. **)


*) Lähde: VNCI Guideline Environmental Performance Indicators for the Chemical Industry

**) Lähde: Tilastokeskus